Niin, sitä se tolleri on! Totesin tämän viime viikolla, kun Ossin lomaillessa mökillä vanhempien kanssa, vietimme Pavun kanssa oikein aktiivisen viikon...
Maanantai meni metsälenkeillä mökillä.
Tiistaina TOKOiltiin mukavassa tolleriporukassa. Papun kanssa tämänkin laji on hauska! Kun vain emäntä oppisi keskittymään yksityiskohtiin... ;) Kiitos organisoinnista Seija!
Keskiviikkona AGILITY oli päivän sana. Papu oli täynnä virtaa huolimatta edellisen päivän tokoiluista. Minulla oli haasteita kehittää meille sopiva ohjauskuvio mutta koira teki vauhdikkaasti täynnä intoa.
Torstaina kuului metsän kutsu ja edellisenä iltana tehdyt MEJÄ-jäljet odottivat nuuskuttajia. Ensimmäisellä osuudella mustikan metsästäjät olivat tuoneet haastetta jäljelle mutta makausten merkkaus oli mun mieleen: tarkka haistelu pysähtyen. Ja kaatokin löytyi! (Kiitos seurasta Anu!)
Perjantaina päivä alkoi reippaasti juoksulenkillä Katjan&Samun kanssa. Hmmm... Millaisia matkoja mahtaakaan Canicrossissa olla? Iltapäivällä vuorossa oli noutajien kuninkuuslaji NOME. Ja tottakai kun alustaa treeniä valtavalla valituksella palautusongelmista, niitä ei ole! Niinpä sain vakuutella, että kyllä meillä oikeesti on muitakin ongelmia, kuin sähläävä emäntä... ;) Olen edelleen samaa mieltä kuin keväänä -09, tykkään Pavun hausta. Intoa riitti, nenä oli mukana ja jokainen riista palautui käteen. (Kiitos treeneistä Sanna ja Riikka!)
Lauantaina sain ensikosketuksen VEPEen seuratessani Narrin hienoa suoritusta Tampereella upeassa aurinkoisessa säässä. Lounastauolla pääsin Pavunkin kanssa kokeilemaan kahta ensimmäistä liikettä: veneestä hyppäämistä ja vientiä (Kiitos Sanna!!!). Luulen, että löysin ensi kesälle uuden hauskan lajin... ;)
Ja mitä viime viikosta voi päätellä? Sen, että tollerista on moneksi. Ja mikä tärkeämpää, koiraharrastus on mahdollisuus löytää mahtavia kavereita, joiden kanssa jakaa harrastuksen ilot ja surut!
maanantai 30. heinäkuuta 2012
keskiviikko 18. heinäkuuta 2012
Kesäisiä kuulumisia
Taas on vierähtänyt tovi edellisestä päivityksestä. Toisaalta kesäkin on ollut aika hiljaiseloa. Kesäloma on säästetty metsästyskaudelle eli koirien kanssa treenaaminen on jäänyt iltoihin jaksamisen mukaan. Agilitytreenit ovat pyörineet normaalisti ja viikko sitten tuli pari ihan virallista starttiakin ja nyt sain omat askeleni kohdalleen - tuloksena kaksi nolla-rataa ihanneajan puitteissa! Luokan vaihto on siis yhden LUVAn päässä ja illat kuluvat sopivia kokeita etsien. Tosin kalenteri on kiusallisen täynnä eli seuraavat startit taitavat mennä kyllä syksylle.
Riistatreenejäkin on mukaan mahtunut kiitos ihanien treenikaverien eli KIITOS Anu, Cati, Katja&Anssi, Jenny ja Hannis! Pavun kanssa kamppailemme edelleen palautusongelmien kanssa... Tuo on kyllä aika otus, kun tuntuu välillä oikein tiirailevan, että huomaanko, jos jätkä lähtee riistan kanssa vastakkaiseen suuntaan... Onneksi väliin mahtuu aina niitä vauhdikkaita palautuksia nopein, spontaanein ylösotoin! Muuten ei otettaisi taukoa ainoastaan virallisista kokeista...
Ossikin on nauttinut kesästä ja on ihan touhukas metsälenkeillä, vaikka kuumuus välillä painaakin läähättämään. Kiusana on ollut Jennyn havaitsemat ranteiden kivut, joiden vuoksi Ossilla on ollut päällä parin viikon kipulääkekuuri. Kävin eläinlääkärissäkin juttelemassa nivelrikon lääkityksistä ja syksylle on jo suunnitelmia valmiina... Mutta kiitos lääkityksen, mulla on ihanan touhukas papparainen kesästä nauttimasta ja näin me otetaan päivä kerrallaan! Ja nautittavaa hurtilla onkin ollut, koska vanhemmat ovat ottaneet pojat mukaansa nauttimaan mökkeilystä jo useampana viikkona. Eli tollot lomailevat minun paahtaessa töissä. Koiranelämää selvästi!
Niin ja melkein unohdin, että startattiinhan me Pavun kanssa nollakoirana Möllerissäkin! Muutaman riistan kanssa oli haastetta: harakka tuli takaisin varsin limaisena ja sorsa vaati ruudussa kehoituksen mutta muuten yllätyin varsin positiivisesti! Ääntä ei kuulunut, vesinoudot olivat minun makuuni ja kaikki riistat palautuivat käteen ja vain ensimmäisen variksen kanssa piti kiertää kunniakierros... Ehkä mä vielä JOSKUS uskaltaudun starttaamaan virallisesti.
Riistatreenejäkin on mukaan mahtunut kiitos ihanien treenikaverien eli KIITOS Anu, Cati, Katja&Anssi, Jenny ja Hannis! Pavun kanssa kamppailemme edelleen palautusongelmien kanssa... Tuo on kyllä aika otus, kun tuntuu välillä oikein tiirailevan, että huomaanko, jos jätkä lähtee riistan kanssa vastakkaiseen suuntaan... Onneksi väliin mahtuu aina niitä vauhdikkaita palautuksia nopein, spontaanein ylösotoin! Muuten ei otettaisi taukoa ainoastaan virallisista kokeista...
Ossikin on nauttinut kesästä ja on ihan touhukas metsälenkeillä, vaikka kuumuus välillä painaakin läähättämään. Kiusana on ollut Jennyn havaitsemat ranteiden kivut, joiden vuoksi Ossilla on ollut päällä parin viikon kipulääkekuuri. Kävin eläinlääkärissäkin juttelemassa nivelrikon lääkityksistä ja syksylle on jo suunnitelmia valmiina... Mutta kiitos lääkityksen, mulla on ihanan touhukas papparainen kesästä nauttimasta ja näin me otetaan päivä kerrallaan! Ja nautittavaa hurtilla onkin ollut, koska vanhemmat ovat ottaneet pojat mukaansa nauttimaan mökkeilystä jo useampana viikkona. Eli tollot lomailevat minun paahtaessa töissä. Koiranelämää selvästi!
Niin ja melkein unohdin, että startattiinhan me Pavun kanssa nollakoirana Möllerissäkin! Muutaman riistan kanssa oli haastetta: harakka tuli takaisin varsin limaisena ja sorsa vaati ruudussa kehoituksen mutta muuten yllätyin varsin positiivisesti! Ääntä ei kuulunut, vesinoudot olivat minun makuuni ja kaikki riistat palautuivat käteen ja vain ensimmäisen variksen kanssa piti kiertää kunniakierros... Ehkä mä vielä JOSKUS uskaltaudun starttaamaan virallisesti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)