Kuulumisista onkin pienoinen tauko, kun arki maalla rullaa eteenpäin omalla tahdillaan. Suurin osa vapaa-ajasta tulee vietettyä ulkona, vaikka pimenevät illat ovat hieman ulkoilua alkaneet rajoittamaan. Maantaitten ohjelmaa ei pimeyskään haittaa, sillä maanantai-illat vietän Pavun kanssa agility-hallilla! Me siis mahduimme kurssille... :) Vaikuttaa oikein mukavalta lajilta, joka nyt tulee vähitellen tutuksi este kerrallaan.
Molemmat koirat ovat mukautuneet maalla-asumiseen oikein loistavasti elleivät peräti liian hyvin: en tiedä miten ne sopeutuvat takaisin kaupunkiin! Runsas vapaana liikkuminen ja puhdas ja pölytön ympäristö näkyvät kyllä kiiltävänä ja puhtaana turkkina ja on ollut ihana nähdä miten Ossikin juoksee Pavun kanssa oikein kunnon hepuleita. Ei näy nivelrikkoisessa onneksi pahemmin kipuoireilua! Ainakaan vielä... Ajoittaista jäykkyyttä toki esiintyy, mutta kun kyseessä on reilu seitsemän vuotias koira, josta ensimmäinen lonkat kuvannut eläinlääkäri totesi, että leikataan, kun alkaa oireilla koiran ollessa puolitoista vuotias, en pidä satunnaista jäykkyyttä niin maailmanloppuna. Varsinkaan kun tarvittaessa käytössä oleva kipulääkitys tuntuu riittävän oireitten pitämiseen hallinnassa. Toki Ossilla on apuna myös tarvittaessa käyttöön otettava BoT-loimi . Lisäksi syksyn tuoman kostean ja kylmän varalta päädyimme eläinlääkärin kanssa aloittamaan Cartrofen-pistossarjan, josta viimeisen pistän Ossille viikonloppuna. Se toivottavasti auttaa ehkäisemään nivelkipuja nyt kelien kylmetessä.
Noin, tässä siis hieman kuulumisia. Pavulla on muutama koestarttikin kyllä takana, mutta niistä taidan kirjoitella ihan erikseen...
