Helle on vetänyt voimat sekä koirista, että omistajasta. Toisin sanoen töiden jälkeen ei ole hirveesti tullut tehtyä. Päivät ovat valuneet eteenpäin ja yrityksenä on vain selvitä helteisistä päivistä yksi kerrallaan. Karvaturrit viettivät alkuun lähes kaikki päivät pihalla pistäytyen aina halutessaan uimaan. Näin jatkettiin aina sunnuntaihin asti, jolloin Papu muuttui iltapäivällä/alku illasta huonovointisen ja voipuneen näköiseksi, oksensikin kertaalleen. Luulin alkuun, että helle on painanut pikku koiran voimattomaksi mutta kun äiti testasi meriveden saaden saaliiksi vesilasiin hippusia eli levää, pelästyin oikein todella. Serkkuni koiralla todettiin vuosia sitten maksavika, jonka aiheuttajaksi epäiltiin sinilevää ja Papu on vähintään serkkuni koiran veroinen uimari. Papu saattaa itsekseen painella veteen uimaan ja juuri sunnuntaina Pavun pravuuri oli uiskennella ympäri laituria samalla juoden... :(
Noh, Pavun oireet olivat kuin suoraa oppikirjasta sinilevämyrkytykseen sopien (väsymys, voimattomuus, pahoinvointi). Tässä linkki, josta löytyy lisää tietoa. Lihasvapinaa tai muuta neurologista oireistoa ei onneksi Pavulla ollut. Sain nopeasti useita erinomaisia vinkkejä ensiapuun ja pesinkin Pavun turkin heti tajuttuani asian laidan. Ja sitten alkoi juottaminen eli kaadoin oikeasti piimää suoraa Pavun kurkusta alas. Pieninä annoksina tottakai! Suloinen pikkukettu on onneksi ihanan helppo käsiteltävä ja oli kauniisti paikallaan ja nieli piimän, jota minä kaadoin koirarukan kurkusta alas. Päivystävältä eläinlääkäriasemalta sain ohjeet seurata tilannetta ja varmistaa että virtsaa tulee normaalisti. Sitä onneksi tuli ja parin tunnin lepäämisen jälkeen Papu alkoi itsekin juoda valtavasti. Siitä ei sitten mennytkään kuin hetki niin peto oli jo kometamassa kotonamme ollutta jalkapallon kisakatsomoa hirrrrmuisten iltahepulien muodossa... :)
Siitä nyt ei tietenkään ole täyttä varmuutta oliko kyseessä todella sinilevämyrkytys vai kärsikö Papu helteen aiheuttamasta lämpöväsymyksestä. Oirekuva kun voi molemmissa olla kovin samanlainen. Riskiä en kuitenkaan uskatanut ottaa eli pojat pysyivät poissa vedestä seuraavat päivät. Nyt uimassa käydään enää hieman virtaisammissa kohdissa kuin tuossa meidän lahdella, kunnes vesi vaihtuu hieman paremmin. Kovimmat hellepäivät ja ainakin kuumimmat osat päivästä pojat ovat pääasiassa sisällä talossa, jossa ilmapumput pitävät alakerran lämpötilan 22 asteessa. Lienee turha sanoa, että selvästi lämpimämmässä yläkerrassa koiria ei lähes näy. Mitä nyt Papu tulee välillä kurkistamaan makuuhuoneen ovesta, että ole varmasti tallessa ja palaa sitten takaisin viileään alakertaan.
Treenaamisesta on siis pidetty täysin taukoa kulunut viikko ja viikonloppu tuskin tuo muutosta tilanteeseen. Me huilitaan nyt! Treenimaastoissa olen lähinnä käynyt lenkillä ja uittamassa koirat treenimaastojen luona, jossa vesi on pysynyt kirkkaana, kiitos hyvän virtauksen. Hermorakenne tuntuu molemmilla kestävän hyvin vallitsevan treenitauon, sillä nytkin jaloissani makaa kaksi suunnattoman suloista punasävyistä karvakasaa... ;) Vähän vaan pelottaa, sillä olen hetkellisessä mielenhäiriössä saattanut laittaa postiin muutaman noloja hetkiä lupaavan kirjekuoren!
