Nyt koirat ovat äidin hellässä huomassa, kun minä karkaan uudeksi vuodeksi alpeille opiskelijaporukassa. Pojat jäivät vielä vuorokaudeksi mökille, kun minä suuntasin vr:n kyydillä etelään, ehtiäkseni tänään lennolla. Tämän jälkeen matkustelu saakin riittää vähäksi aikaa. Lähteminen oli vaikeaa jo nyt, kun äiti kertoi, kuinka Papu oli kiskaissut auton perään niin voimalla, että oli päässyt karkuun ja lähtenyt juoksemaan nenä maassa auton renkaiden jälkiä seuraten. Onneksi oli totellut luoksetulokäskyä! Renkaan jäljet olivat kuitenkin olleet kiinnostavat vielä tänäänkin. Ossi on äitini huomassa kuin kotonaan, sillä asuinhan Ossin ensimmäisen vuoden vielä kotona. Nyt sekin oli kuitenkin itkenyt oikein sydäntäsärkevästi, kun lähdin... Onneksi viikko ei ole pitkä aika ja pojat pääsevät uudeksi vuodeksi mökkeilemään. Nyt vain toivon, että mökillä ei ole mitään hurjaa tulitusta vaihtuvan vuoden kunniaksi, koska Ossille ilotulitteet ovat olleet kauhistus ensimmäisen vuoden kauhukokemuksen jälkeen. Papu ei viime vuonna ollut moksiskaan, mutta se olikin silloin niin pieni...
Joulun alla olleen lopputentin vuoksi kaikki joulutervehdykset jäivät lähettämättä ja siksi toivotankin näin tässä vaiheessa kaikille tutuille ja tuntemattomille
Oikein rauhallisia välipäiviä
ja
Onnea Uuden Vuoden haasteisiin!!!
(joulukuvia kunhan saan oman koneeni samaan paikkaan kanssani ja vielä oman netin toimimaan. Ja kiitos Annastiinalle netin lainasta!!! :D )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti