Eli kyse on Pavun terveystutkimuksista. Malttamattomana en jaksanut odottaa ja niinpä Papu rauhoitettiin eilen elämänsä ensimmäisen kerran. Mutta ennen itse koitosta kävimme Anninan kanssa lenkillä niin, että punaturkit pääsivät purkamaan ylimääräiset energiat kirmailemalla hangessa.
Eläinlääkärillä olimme viimeiset asiakkaat. Papu ja Ossi saivat heti sisään tultuamme laajentavat tipat silmiin ja asetuimme odottamaan. Ja odottelua riittikin, kun aikataulu oli eläilääkärillä hieman venynyt. Pojista Papu pääsi ensin näyttämään silmiään ja ne todettiinkin täysin terveiksi. Myös polvet tutkittiin ja niissäkään ei ollut moitteen sanaa. Seuraavaksi edessä oli rauhoituspiikki. Sen vaikutus tuli varsin nopeasti. Hieman Papu vaikutti pahoinvoivalta, mutta nukahti kuitenkin nopeasti. Kun Papu oli saatu kannettua rtg-pöydälle oli Ossin vuoro päästä esittelemään silmiään.
Ossi on peilattu jo silloin vajaa kaksi vuotiaana terveeksi, mutta suurin osa silmäsairauksista on eteneviä ja suositus olisikin, että koiran silmät peilattaisiin myös vanhempana. Ossilla tämä myöhemmin tuli eteen nyt sopivan tilaisuuden koitettua hieman vajaa seitsemän vuotiaana eli noin viisi vuotta ensimmäisestä kerrasta. Ossilla silmänpohjat olivat täysin terveet. Mikroskoopilla vasemmasta silmästä löytyi nurkasta aavistus pigmenttiä, joka ell mukaan on ollut sielä aina ja joka on käytännössä merkityksetöntä. Oiken silmän alaluomesta löytyi yksi pieni ylimääräinen ripsi. Tämä oli hauska sattuma, sillä olin epäillyt, että ossilla voisi olla ylimääräinen ripsi, koska sillä on 'vähän aina' vuotanut silmät hieman. Ainut mutta oli se, että vasen silmä on se mikä on enemmän ollut taipuvainen vuotelemaan ei oikea! ;D Eli ei tullut selitystä sinäänsä harmittomalle silmien vuotelutaipumukselle ja ripsikin on ollut täysin oireeton eli jatketaan vanhaan malliin...
Siinä Ossin silmiä katsellessa oli Pavun kyynärkuvat ehditty ottaa ja ell totesi niiden näyttävän täysin terveiltä. Sitten edessä olikin pitkiä minuutteja, kun odoteltiin lonkkakuvien ottoa. Ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen ovi röntgenhuoneeseen aukesi ja ei muuta kuin kuulemaan ell:n tuomio. Ja taas näyttivät kuvat hyviltä eli Papu sai terveen paperit! Toki virallisten lausuntojen saamista jäädään nyt odottamaan, mutta ainakaan mitään ei pitäisi olla suuresti vialla ja sehän on tärkeintä.
Papu lähti nytkähtelemään jo kyynärkuvien oton jälkeen ja lonkkakuvien jälkeen, kun ell oli pistämässä heräämispiikkiä, heilui pikkuketun häntä jo vallan mahdottomasti. Laskua maksaessa Papu partioi jo pää pystyssä varmuuden vuoksi maahan-käskyn alla. Kannoin pienen takaluukkuun (kiitos avusta Jani!) ja kotona naapuri oli lupautunut olemaan hälytysvalmiudessa ja tuli ystävällisesti vastaan niin pääsin jättämään koirat heti kotirappuun odottamaan naapurin hoivaan, kun hain parkkipaikan. Portaat hissille Papu kiipesi jo itse päällisin puolin reippaan näköisenä, mutta kotioven auettua valkoinen hännänpää vain vilahti Pavun loikatessa sängyn jalkopäähä omalle paikalleen. Ja sitten ei muuta kuin nukkumaan ja toipumaan... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti