Itseasiassa sunnuntaina näkyi ehkä valoa tunnelin päässä. Olin kouluttamassa UMN:n nome-päivällä yhdessä Jennyn kanssa ja koulutuksen jälkeen tein pari ohjausta Pavulle. Ongelmamme palautuksissa tuli taas esiin. Mitään häiriötä emme linjalle voi vielä tuoda. Ei niin, että se häiritsisi linjalla etenemistä vaan palautus kärsii pienestäkin häiriöstä. Siinä onkin siis seuraava asia, joka tulee mukaan keittiötreeniin: häiriö palautukseen. Eli ajattelin alkuun tuoda häiriödamin viereeni/taakseni ja sitten vähitellen siirtää sitä lähemmäs palautuslinjaa.
Mutta tämä ei ollut vielä se suurin ahaa elämys sunnuntaina. Se toinen tuli piiitkällä käytännössä erittäin vähän motivoidulla linjalla, joka kulki lumikengillä tehtyä uraa pitkin. Aava hanki uran kummallakin puolella oli ja on lumessa loikkimista rakastavalle tollolleni VALTAVA häiriö. Ei se vaikuta taaskaan linjalla etenemiseen, vaan siihen palauttamiseen. Kun hangessa pukkiloikkien tekeminen on vaan niin hlvtin paljon hauskempaa, kuin mun luo tuleminen. Mutta Jenny antoi ehkä mun ongelmaani täydellisen vastauksen. Täytyy vähän kokeilla, ennen kuin uskaltaudun kertomaan siitä tänne, koska se on niin yksinkertainen, että mua kertakaikkisesti nolottaa, etten ole itse sitä keksinyt. Vaikka se taitaa olla just se vastaus, mitä Annina on yrittnyt takoa mun kovaan kallooni viimeiset puoli vuotta... Mutta aina ei vaan voi tajuta, eihän?!?
Nyt on edessä kuitenkin pienoinen loma. Suuntaamme perheen kanssa kohti Kuusamoa pääsiäiseksi. Pojat ovat jo ohittaneet Mikkelin aikaa sitten äidin ja pikkusiskon kyydissä ja seuraavaksi minä hyppään autoon isän kanssa ja lähdemme perään. Tiedossa on vähän laskettelua, vähän hiihtämistä ja paljon suklaata! Koirankoulutuksen opettelua jatketaan aikaisintaan ensi viikolla!
HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti